Norjankielinen alkuteos: Mere blod, 2015
Kustantaja: Johnny Kniga Kustannus, 2015
Kääntäjä: Outi Menna
Sarja: Verta lumella
Minulla kävi tuuri ja sain Nesbøn uusimman, Verta lumella II: Lisää verta, napattua kirjastosta pikalainaan heti sen saapumisen jälkeen. Heti alkuun on mainittava, että juuri Nesbøn Harry Hole -sarja antoi alkusysäyksen dekkarimanialleni. Yhä edelleen hän pitää kärkisijaa minun listallani parhaista dekkaristeista. En usko, että kukaan tätä kärkisijaa uhkaakaan, niin koukkuun aikoinani jäin Harryn touhuihin.
Verta lumella II: Lisää verta on trilogian toinen osa. Ensimmäisen osan luin aiemmin syksyllä. Se oli mielestäni taattua Nesbøä alusta loppuun, tiiviissä paketissa. Se oli varsin näppärä pieni tarina, joka yllätti minut monessakin kohtaa, eikä vähiten lopussa. Nesbø höynäyttää lukijaa paremmin kuin kukaan muu: lukija kuin huomaamattaan olettaa asioita. Yhtäkkiä matto kuitenkin vetäistään jalkojen alta ja kaikki onkin aivan toisin. Tähän ei mielestäni kukaan muu lukemani dekkaristi pysty samassa mittakaavassa ja jatkuvasti, vaikka yksittäisiä hyviä harhautuksia ja koukkuja löytyykin ainakin Slaughterin ja Edwardsonin tuotannoista.
Verta lumella II on itsenäinen kirja. Joitain yhtymäkohtia ensimmäiseen osaan on, mutta päähenkilö on eri. Hän on merkitty mies, joka pakenee kuolemaansa Norjan pohjoisosiin. Siellä hän esittelee itsensä väärällä nimellä, istuskelee autiotuvassa ja kalastelee. Romantiikkaakin löytyy ja lopussa on huipennus.
Mieleeni nousee kuitenkin kysymys. Oliko tämä dekkari? Alkupuolella ehkä noin viiden sivun ajan. Sen lisäksi viimeiset noin 30 sivua olivat dekkaria. Muuten mielestäni dekkarin tunnuspiirteet eivät niinkään täyty. Huono tämä ei kuitenkaan ollut. Nesbøn kerrontatyylissä on jotain, joka koukuttaa minut. Teksti on jollain tavalla viihdyttävää, sujuvaa ja eteenpäin soljuvaa. Olen ehkä vain niin tottunut hänen tyyliinsä ja siksi tyytyväinen, kun saan hänen tuotantoaan lukea.
Tämä toinen osa oli ensimmäistä pidempi. Pitkä tämäkään ei tosin ollut. Ehkä tämä olisi ollut vetävämpi, jos pituudesta olisi karsittu. Tosin täytyy sanoa, että tässä pätee sama mikä monessa Harry Hole -kirjassa. Merkityksettömältä vaikuttavia asioita kuvaillaan varsin tarkkaan ja myöhemmin ne nousevat suureen rooliin tarinan kannalta. Tätä en osannut tämänkään kirjan kohdalla ennakoida, vaikka pitäisi jo osata. Tämä on kuitenkin ehdottomasti plussaa kirjalle ja juuri sitä mitä Nesbøltä odotan, vaikka kirja ei muuten sitä ollutkaan.
Tuomio: Hyvä tarina, mutta ei niinkään hyvä lajityyppinsä edustajana. Kirja ei tarjonnut todella yllättäviä juonenkäänteitä, joita odotin, eikä suurta loppukoukkua, jonka Nesbø tavallisesti tarjoaa. Pieniä näppäriä yllätyksiä tosin oli jokunen.
3,5/5
